Mitä eettisiä kysymyksiä liittyy tutkimuksen julkaisuvaiheeseen?

Kuva: Jeremy Lapak, Unsplash

Tutkimuksen tekoa voi pitää enemmän maratonsuorituksena kuin sprinttimatkana. Toisinaan se saattaa tuntua jopa Iisakinkirkon rakennusprojektilta. Tutkimuksen valmistuttua alkaa maratonin viimeiset kilometrit, julkaisuprosessi. Mitä eettisiä kysymyksiä tähän vaiheeseen liittyy?

Lääketieteen alalla on laaja kirjo erityyppisiä tutkimuksia, kuten ihmiseen kohdistuvaa kajoavaa tutkimusta, lääketutkimusta tai rekistereihin perustuvaa tutkimusta. Tutkimustyötä ohjaa lukuisat lait, asetukset ja säädökset. Lisäksi lääketieteellisten lehtien päätoimittajien järjestö ICMJE, Helsinki julistus ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on antanut ohjeet tutkimukseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, jotka koskevat myös tutkimuksen julkaisuvaihetta.

Julkaisun tekijyydestä olisi hyvä sopia jo tutkimuksen alkumetreillä. TENKin tutkimusjulkaisun tekijyyttä koskevissa ohjeissa painotetaan, että ennen käsikirjoituksen tarjoamista julkaistavaksi, varmistetaan kirjoittajalista paikkansapitäväksi ja että jokainen on hyväksynyt käsikirjoituksen sisällön myös sidonnaisuuksien ja kiitoksiin merkittyjen henkilöiden osalta. Ellei toisin mainita, on julkaisun jokaisella kirjoittajalla eettinen vastuu käsikirjoituksen sisällöstä.

Tutkimusryhmän sisällä jokaisella voi olla oma näkemys siitä, missä valmis tutkimus tulisi julkaista. Avoimuus onkin ensiarvoista tutkimusryhmän jäsenten välillä. Oikeaa julkaisupaikan etsinnässä voi hyödyntää esimerkiksi Julkaisufoorumin Julkaisukanavahakua tai vertailla tiettyjä indikaattoreita, kuten SJR – SCImago Journal & Country Rank tai Journal Impact Factor. Se, että etsitään hyvän indikaattorin julkaisupaikka, saattaa kuitenkin myös ohjata päätöksenteossa harhaan, jos tutkimusaiheen kannalta sopivin julkaisija sivuutetaan. Myös aikataulu ohjaa päätöksentekoa. Tutkimusprojektin loppumetreillä oleva väitöskirjatutkija tuskin mielellään valitsee julkaisijaa, jonka arviointiprosessi on pitkä.

Kuva: Markus Winkler, Unsplash

Vertaisarvioinnin tarkoituksena on arvioida objektiivisesti sitä, täyttääkö tutkimus tieteelliset laatuvaatimukset. Vertaisarviointia toteutetaan eri menetelmillä riippuen siitä, kuinka paljon anonymisoidaan vai toimitaanko kokonaan avoimesti parantaen läpinäkyvyyttä. Omalla tieteenalallani lääketieteessä on vallitsevana käytäntönä lehdissä yksittäissokko-arviointi (single-blind review), jossa arvioija(t) toimivat vain anonyymisti. Kaksoisso-arvioinnissa (double-blind review) sekä tutkimuksen tekijät anonymisoidaan arvioitsijoilta. Vertaisarviointiin liittyy kosolti eettisiä kysymyksiä, kuten salassapitoasiat, sidonnaisuudet, kuka voi toimia arvioitsijana, toimiiko anonymisointi todella, jne. Vertaisarviointiin onkin laadittu omat eettiset ohjeet, Ethical Guidelines for Peer Reviewers (COPE).

Onnittelut, kun käsikirjoitus lopulta läpäisee vertaisarviointimankelin ja julkaistaan. Uurastus on tuottanut tulosta ja tutkimustulos on kaikkien saatavilla. Entäpä sitten, jos käsikirjoitus ei läpäise vertaisarviointia ja tulee kielteinen päätös?

Palataan lähtöruutuun, ja mietitään uudelleen sopivaa julkaisijaa ja mikä meni pieleen ensimmäisellä kerralla. Tehdään käsikirjoitukseen muutoksia mahdollisesti saatujen arvioitsijoiden kommenttien perusteella ja ennen kaikkea muokataan käsikirjoitusta uuden julkaisijan ohjeiden mukaisesti. Nämä kaikki vievät aikaa, pahimmillaan useita kuukausia. Tämä osaltaan voi horjuttaa tutkijan omaa motivaatiota ja arvovalintoja. Onneksi prosessia on kuitenkin pyritty helpottamaan menetelmillä, joissa tutkijoille saatetaan suositella uutta julkaisijaa tai voidaan hyödyntää menettelyä, jossa käsikirjoituksen muotovaatimukset lehteen lähetettäessä ovat alkuvaiheessa vapaampia (format-free submission).

Sitten vaan uutta matoa koukkuun ja toivotaan, että käsikirjoitukseen tehdyt muutokset ja uuden potentiaalisen julkaisijan valinta on tällä kertaa onnistunut.

Tutkimuksen julkaisuvaiheeseen liittyy useita eettisiä kysymyksiä. Tutkijan on syytä huomioida etenkin myös nämä seikat (WMA Declaration of Helsinki)

  • Tulokset tulee ilmoittaa totuudenmukaisesti; negatiiviset, positiiviset ja epäselvät tulokset ilmoitetaan
  • Ilmoitus rahoituksesta
  • Ilmoitus affiliaatioista
  • Selvitys eturistisiidoista

3 Comments

  1. Hyvä läpileikkaus siitä, mitä vaiheita tutkimuksen julkaisuprosessissa on ja millaisia eettisiä kysymyksiä näihin vaiheisiin liittyy. Mielestäni erityisesti julkaisun tekijyyteen liittyy monta mielenkiintoista eettistä kysymystä. Väitöskirjatutkijana voi olla vaikea esimerkiksi hahmottaa, millä perusteella kirjoittajaluetteloon merkitään muita henkilöitä ja miten voidaan osoittaa heidän työpanoksensa tutkimukselle. Myös tekijöiden järjestys kirjoittajaluettelossa on usein merkityksellinen. Tekijyyteen liittyvät käytännöt vaihtelevat paljon eri tieteenaloilla, mutta käytännöt tulisi olla kaikkien tekijöiden tiedossa ja hyväksymät jo tutkimushankkeen alkuvaiheessa.

    Tykkää

  2. Kiitos kiinnostavasta artikkelista, Sanna. Olen kokenut, että tutkimuksen julkaisuvaiheen eettisistä kysymyksistä ei puhuta niin paljon kuin tutkimuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheen kysymyksistä. Moni ehkä ajattelee, että siinä vaiheessa eettiset kysymykset on jo ratkaistu. Laadullista haastattelututkimusta tehdessä julkaisuvaiheen tärkeäksi eettiseksi kysymykseksi nousee myös haastateltujen osallistaminen ja esimerkiksi haastattelusitaattien lähettäminen heille tarkastettavaksi. Toivoisinkin lisää koulutusta hyvistä eettisistä käytännöistä (myös laadullisen) tutkimuksen julkaisuvaiheessa.

    Tykkää

  3. Yritin jo aiemmin kommentoida tätä tekstiä, katsotaan tuleeko nyt perille vai onko tässä kohta useampi tätä samaa lähettämääni kommenttia.

    Tässä tekstissä oli kokoava tiivistelmä artikkelin tai tutkimuksen julkaisuprosessista. Voi olla hyvinkin hyödyllinen kirjoitus aloitteville tutkijoille! Itselläni ei esimerkiksi ollut kummoistakaan käsitystä kaikista julkaisuun liittyvistä vaiheista, saati eettisistä kysymyksistä ennen ensimmäistä artikkelia. Prosessi on auennut matkan aikana selvemmäksi. Kirjoituksessasi oli myös mukavasti lisälukemista noille sivustoille, jos joku on asiasta enemmän kiinnostunut.

    Käsittääkseni lääketieteessä artikkeleiden yhteiskirjoittajuus on pidemmälle hiottu käytäntö, kuin vaikkapa omalla alallani sosiologiassa. Pitkät kirjoittajalistat lääketieteen artikkeleissa ovat vaikuttava näky. 😀 Mutta varmasti vaativat yhteistä sopimista ja käytäntöjä, että julkaiseminen sujuu jouhevasti, eikä vaikkapa väitöskirjan tekijänä jumitu jonnekin kiistojen väliin tai muihin epäselvyyksiin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s