Eettistä oikeustiedettä – tutkijanjäävi ja muutama huomio oikeustieteen erityispiirteistä

Etiikan ja oikeustieteen välinen jännite

Oikeustieteellisen tutkimuksen ytimessä ovat perinteisesti oikeudelliset normit. Oikeudellisen ratkaisutoiminnan kohteena puolestaan ovat yleensä yksilöitävät olosuhteet ja tietyn normiston sovellettavuus käsillä olevaan tapaukseen. Juristin on työssään jatkuvasti arvioitava lainmukaisuutta ja pystyttävä sijoittamaan tarkasteltava kysymys voimassa olevan oikeusjärjestyksen kehikkoon sekä perusteltava ratkaisunsa.

Rohkenen sanoa, että juristikoulutus itsessään antaa varsin hyvät valmiudet eettisten kysymysten havaitsemiseen. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oikeustieteellinen koulutus itsessään tekisi juristeista eettisempiä. On kuitenkin tavanomaista, että eettisesti latautunut kysymys on oikeudellisen ratkaisutoiminnan kohteena. Tällaisia voivat ovat esimerkiksi paperittomien oikeudet tai lähes jokaiselle tutut perhevarallisuusoikeudelliset kysymykset sekä monet arkipäiväiset kysymykset.

Kun oikeudellisen arvion kohteena oleva asia, teko tai tilanne sijoitetaan voimassa olevien normien raamiin, moraalin ja etiikan näkökohdat saattavat auttaa juristia oikeuttavien tai raskauttavien tekijöiden tunnistamisessa. Juristin työ liittyy usein yleisesti hyväksyttävissä olevan, oikean ja väärän tunnistamiseen, välillisesti myös eettisen ratkaisun löytämiseen, vaikka käsiteltävää kysymystä arvioidaan puhtaasti voimassa olevien lakien ja oikeusjärjestyksen perusteella. Eettisesti perusteltu ratkaisu ei kuitenkaan ole aina lainmukainen, eikä lainmukainen ratkaisu välttämättä ei eettisesti kestävä. Etiikan ja oikeustieteen välinen jännite on kiinnostava, mutta monesti tulkinnallinen.

Juristit eettisessä normiviidakossa

Juristeille oikeudellisen peruskoulutuksen myötä tuttuja ovat erilaiset lakeihin sisältyvät esteellisyyssäännökset, esimerkiksi ns. tuomarin jäävi, ja esteellisyyssäännöksien laiminlyöntiin liittyvät seuraukset.

Lakimiesliito on julkaissut lakimiehen eettiset ohjeet.

Asianajajia velvoittavat Laki asianajajista (12.12.1958/496), Suomen Asianajajaliiton vahvistama hyvä asianajotapa, hyvää asianajotapaa koskevat tarkemmat ohjeet ja tapaohjeen kommentaari sekä asianajajia koskevat useat kansainväliset tapaohjeet.

Juristeja saattaa velvoittaa samanaikaisesti myös muiden ammattiryhmien eettiset ohjeet, kuten verotarkastajana toimivia juristeja verotarkastajien hyvä verotarkastustapa tai veroasiantuntijoina toimivia juristeja Suomen veroasiantuntijat ry:n eettiset ohjeet. Muitakin sovellettavia ammattieettisiä ohjeita varmasti löytyy erikoistumisalueesta riippuen.

Oikeustieteellistä tutkimusta harjoitettaessa eettiseen normiviidakkoon voidaan vielä lisätä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Eikä tässä vielä kaikki. Juristien tutkimustoimintaa ohjaavat käytännössä myös monet eettisiä ohjeita täsmentävät tulkinnat, yliopistojen ja tiedekunnan käytännöt ja rahoittajien asettamat edellytykset. Juristit toimivat siten varsin tiukan eettisen sääntelyn, ohjeistusten ja valvonnan piirissä.

Sovellettavat ammattieettiset säännöt ovat pääosin linjassa toistensa kanssa. Yleisesti rehti ja kunniallinen toiminta yleensä estää eettisen rimanalituksen.

Oikeustieteellisen tutkimuksen eettiset erityispiirteet

Ilman korkeatasoista oikeustieteen opetusta ja tutkimusta ei synny hyvää oikeustiedettä, eikä välillisesti luottamusta oikeusjärjestelmään ja yhteiskuntaan. Ei voi ajatella, että oikeustiede saavuttaa uskottavaa tieteellistä asemaa ilman eettiset kriteerit täyttävää tutkimusta.

Oikeustieteellisen väitöskirjan arviointikriteerinä on, että väitöskirjan tulee olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen. Jo oikeustieteellisen tutkimuksen alkuvaiheessa omaan tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä on arvioitava tutkimussuunnitelmassa.

Helsingin yliopisto tarjoaa monipuolisen opintokokonaisuuden tutkimuseettisistä kysymyksistä (1-2 op). Research Ethics -kurssi sisältää johdannon tutkimusetiikkaan ja erilliset osat tutkimuksen suunnittelu-, toteutus- ja julkaisuvaiheiden erityiskysymyksistä, käytännön esimerkkejä sekä laajan aineiston artikkeleja kurssiaineiston lisäksi. Suosittelen kurssia lämpimästi helpottamaan tutkijan eettisiä pohdintoja.

Tutkimus oikeustieteen eettisistä kysymyksistä on melko vähäistä. Oikeustieteellisen tutkimuksen eettiset kysymykset ovat luonteeltaan osittain erilaisia kuin esimerkiksi luonnontieteissä. Oikeustieteellisen tutkimuksen on luonnollisesti täytettävä yleiset rehellisyyden, huolellisuuden ja tarkkuuden kriteerit sekä perustuttava hyväksyttyihin tutkimusmenetelmiin. Edelleen oikeustieteellisessä tutkimustyössä on kunnioitettava ja otettava huomioon tiedeyhteisön jäsenet ja julkaisut siinä missä kaikessa muussakin tutkimuksessa. Tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin on vastattava tiedeyhteisön yleisiä periaatteita sekä sisältää tarvittavat suostumukset ja luvat. Tutkijan sidonnaisuudet on arvioitava ja raportoitava osana tutkimusta sekä esteellisyydet tunnistettava.

Ovatko tutkimuseettiset kysymykset oikeustieteessä kuitenkin yksinkertaisempia? Ainakaan laboratoriomittauksia vastaavaa täsmällisyyttä ei yleensä tarvita. Oikeustieteellisen tutkimuksen kohteena ovat usein julkisista lähteistä saatavat aineistot, mikä mahdollisesti keventää eettisten kysymysten kuormaa. Toisaalta tutkimuksen kohteena voi kuitenkin olla hyvin arkaluonteisia tietoja tai liikesalaisuuksia. Tällöin tutkijaa velvoittaa korostunut huolellisuusvelvoite esimerkiksi tiedonkeruussa, tietojen säilyttämisessä ja anonymisoinnissa. Tarvitaan lähtökohtaisesti lupia, asianmukaiset ja tietoturvalliset välineet aineiston hankintaan ja säilyttämiseen sekä mahdollisesti sopimuksia salassapidettävistä tiedoista. Tällöin tutkijalta vaaditaan varsin hyvää arviointi- ja riskienhallintakykyä sekä ymmärrystä esimerkiksi tietoturvasta.

Monissa väärinkäytöstilanteissa tuttu sanonta pätee. Tilaisuus tekee varkaan. Tiedeyhteisön arvot, kulttuuri, olosuhteet ja tutkijan henkilökohtaiset motiivit saattavat joskus houkutella oikaisemaan eettisissä kysymyksissä. Houkuttimia voivat olla taloudelliset tekijät, kunnianhimo, kilpailu tai jopa kateus.

Markku Helin on artikkelissaan Oikeustiede ja tutkimusetiikka (Lakimies 6/2015 s. 787–810) arvioinut, että lainoppi voi olla altis plagioinnin kaltaisille väärinkäytöksille, koska kyseessä on kirjallinen humanistinen tiede, jossa raportin kirjoittaminen on olennainen osa tutkimusprosessia. Hänen mukaansa plagiointi ei kuitenkaan ole ollut oikeustieteessä merkittävä ongelma. Kehittyvät digitaaliset menetelmät todennäköisesti ennaltaehkäisevät tätä yhtä noloimmista ja paheksuttavimmista tutkimuseettisistä rikkomuksista.

Helin käsittelee artikkelissaan myös anastamista, kuten toisen tutkimuksen tulosten esittämistä omana. Tämä voi Helinin mukaan esiintyä puutteellisena viittaamisena ja tekee itsessään tutkimuksesta heikkoa eettistä näkökulmaa arviomatta. Asianmukainen viittaaminen on ehkä yksi tärkeimmistä hyvän oikeustieteen piirteistä. Helin kirjoittaa: ”Jokainen voi harrastaa itsetarkkailua ja miettiä, millaisiin motiiveihin aikomus ottaa tai olla ottamatta joku tutkija mukaan keskusteluun perustuu. Muut kuin tieteelliset motiivit ovat epäeettisiä ja heikentävät samalla oikeustieteellisen työn tieteellistä laatua.” Tässä yhteydessä viittaan myös Kimmo Nuotion mielenkiintoiseen artikkeliin Oikeustiede ja viittaamisen etiikka (Niin & näin: filosofinen aikakauslehti. 2005; Vuosikerta 12, Nro 2. Sivut 115-123).

Oikeustieteelle on leimallista argumentointi, joka itsessään on usein vaativaa. Helinin artikkelissa on purettu auki, kuinka oikeustieteessä havainnot muodostetaan oikeuslähteistä. Argumentoinnin suhde sepittämiseen voisi konkretisoitua esimerkiksi siitä, jos tutkimuksessa viitattaisiin lakeihin, asetuksiin tai prejudikaatteihin, joita ei ole olemassa tai viittaaminen kirjallisuuteen, jota ei olisi olemassa. Ongelmallisia voisivat olla tutkimuksen kohteena olevat oikeustapaukset, jotka ovat (esimerkiksi tutkimuseettisistä syistä) anonymisoitu. Tällöin on Helinin mukaan pyrittävä luomaan menetelmä, jonka avulla anonymisoidun ja alkuperäisen tapauksen välinen yhteys voidaan osoittaa.

Helinin artikkelissa käsitellään myös havaintojen ja tutkimustulosten vääristelyä oikeustieteessä. Vääristelystä voisi olla kysymys, jos säädöksen sisältöä valaisevat esityöt tai ennakkopäätökset kokonaan sivuutetaan ja korvataan muilla argumenteilla. Esimerkkinä hän mainitsee, että oikeuslähteiden epäasiallista käyttötapaa voivat kuitenkin aiheuttaa muut arveluttavat motiivit, kuten haluttomuus myöntää aiempaa kantaansa huonosti harkituksi tai sellaisen kannan puolustaminen, jonka tutkija on ottanut jossakin tieteen ulkopuolisessa tehtävässä, esimerkiksi oikeustieteellisenä konsulttina toimiessaan. Huomio on perusteltu. Inhimillisesti ajatellen tutkijan on varmasti vaikea tunnustaa mahdollista sokeaa pistettään tai muuttaa mahdollista virheellistä ajatusrakennettaan, mutta siihen on silti pyrittävä.

Miten tutkija voi tunnistaa oman tutkijan jäävinsä? Voit kommentoida alle ja antaa vinkkisi paremman tutkimuksen edistämiseksi.

Kuva: Dan Mason, Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

Väitöskirjatutkija – muista ainakin nämä viisi tärkeää ohjetta, joilla vältät suurimmat eettiset sudenkuopat

  • Älä plagioi
  • Älä sepitä
  • Älä anasta
  • Viittaa täsmällisesti – tee selväksi oma ääni ja muiden tutkijoiden näkemykset
  • Selvitä sidonnaisuudet

Tämä lyhyt kirjoitus on osa Tutkijan verkkokirjoittaminen -kurssia. Blogin tarkoitus on käsitellä tutkijan eettisiä kysymyksiä eri tutkimusalojen näkökulmista. Tyhjentäviä vastauksia etiikassa tuskin on, tärkeintä on pyrkimys pysyä etiikan jäljillä ja tuottamaan mahdollisimman uskottavaa ja laadukasta tutkimusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s